Jalostus


Eläinjalostuksessa pyritään löytämään asetetut tavoitteet parhaiten täyttävät yksilöt, jotka periyttävät jälkeläisiinsä toivottuja ominaisuuksia.
Munantuotannossa pyritään saamaan enemmän toivotunkokoisia munia, parantamaan rehunkäytön tehokkuutta, munan laatua ja eläinten terveyttä sekä sopeutumista tuotanto-olosuhteisiin.

Yksittäisen eläimen fenotyyppiin vaikuttaa genotyyppi sekä ympäristö. Jalostukseen valitaan eläimet niiden ominaisuuksien, arvioidun tai todetun genotyypin perusteella. Valinta perustui aluksi yksilön tuotanto-ominaisuuksiin, mutta myöhemmin apuna alettiin käyttämään läheistä sukua olevien eläinten tuotostietoja. Myöhemmin yksilöiden ja sukulaisten tiedot yhdistettiin indekseiksi.

Ominaisuuksien taloudellinen painoarvo voi vaihdella eri maissa. Jalostajien on tehtävä kompromisseja ja tuotettava erilaisia jalosteita erilaisille markkinoille. esimerkiksi munan toivottu paino ja laatu on erilainen eripuolella maailmaa Jalostuksen hitauden vuoksi tavoitteita asetettaessa on mietittävä pitkälle tulevaisuuteen.

Nykyään munantuotanto- ja lihantuotantojalosteet ovat ajautuneet hyvin kauas toisistaan. Munijakanat ja broilerikanat eroavat toisistaan yhtä paljon kuin esimerkiksi maitorotuiset naudat liharotuisista. Monet jalostusyhtiöt tuottavat ruskeita sekä valkoisia munia munivia kanahybridejä. Valkoisia munivien kanojen tuotannossa on yleensä yhdistetty valkoisen leghornin eri linjoja ja ruskeita munivien kanojen tuotannossa on käytetty keskiraskaistaroduista valikoituja sekä useiden rotujen yhdistelmälinjoja. Lähes kaikki ruskeamunaiset linjat voidaan kuoriutumisen yhteydessä sukupuolilajitella värin perusteella.

Tärkeimmät munijakanojen maahantuojat ovat LSK-Poultry Oy ja Haaviston siitoskanala/Pan-hybrid Oy

Takaisin