Munijakanat


Yleistä kanasta

Jalostus

Suomessa on 3,1 miljoonaa munivaa kanaa sekä niiden lisäksi on munantuotantoa varten kasvatettavia kananpoikia ja nuorikoita yli 950 000. Heti kuoriutumisensa jälkeen untuvikot lajitellaan sukupuolensa perusteella. Kanat päätyvät kasvatuskanaloihin, mutta kukkopoikasten kasvattaminen on taloudellisesti kannattamatonta, jonka vuoksi ne lopetetaan. Munijarotuisten kanojen poikaset kasvatetaan lattiakasvatuksessa, häkkikasvatuksessa tai laidunkasvatuksessa.

Kasvattamoista munintakanaloihin kanat siirretään noin 20 viikon ikäisinä, jolloin ne aloittavat muninnan. Kanoja pidetään yleensä noin 12-14 kk:tta eli yhden munintakauden ajan, koska ne munivat parhaiten ollessaan nuoria. Teurastukseen munijakanat päätyvät 68-72 viikkoisina eli noin 1,5 vuoden iässä. Luontaisesti kana elää noin seitsemän vuotta.

Kanamunan tuotanto


Nykyiset munijakanat ovat useiden eri rotujen risteytyksiä. Munijakanojen jalostus on jalostusyhtiöiden vastuulla. Risteytyksiin käytettävä eläinaines tuodaan Suomeen ulkomailta. Kanojen määrä on vähentynyt viime vuosikymmeninä Suomessa puoleen, mutta nykyiset munijakanat tuottavat munia n. 30 % enemmän kuin ennen. Munien tuottoa on saatu kasvatettua jalostuksen, tehostetun ruokinnan ja valo-ohjelmien avulla.

Muninta


Luontaisesti kanojen lisääntymiskausi ja muninta alkavat keväällä valoisan ajan pidentyessä, mutta munintakanaloissa tätä säädellään keinovalaistuksella. Valoja voidaan pitää päällä 10-16 tuntia vuorokaudessa, jotta muninta saadaan käynnistettyä kaikkina vuodenaikoina. Keinovalolla aikaansaatua vuorokausi- ja vuosirytmiä saattaa häiritä luonnonvalo, jonka vuoksi kanaloissa ei ole yleensä ikkunoita. Tuotannossa olevien munijakanojen hoiva- ja haudontavietti on heikentynyt, jonka vuoksi ne munivat noin yhden kanamunan vuorokaudessa ympäri tuotantokauden.

Elinolot


Tuotanto-oloissa yhdelle kanalle on varattu noin yhden A4-arkin kokoinen alue, jonka vuoksi kanat kärsivät usein tilan ahtaudesta ja parvien liian suuresta koosta. Ahtaus, virikkeettömyys ja vaikeus tunnistaa kaikki parven yksilöt aiheuttavat kanoissa aggressiivisuutta toisiaan kohtaan. Luomukanaloissa kanoille on varattu enemmän liikkumatilaa ja mahdollisuus ulkoiluun.


kuva_1.JPG
Munijakanoja maatiaskanalasta, Urjala