Strutsi


Strutsi (Strutsio camelus) on tällä hetkellä maapallolla elävistä linnuista suurin. Täysi-ikäinen uros voi painaa noin 150 kg ja 2,5 m pitkiksi. Naaraat ovat hiukan uroksia pienempiä. Strutsi ei voi lentää, koska sen siivet ovat sen painoon verrattuna liian pienet ja niiden höyhenetkään eivät sovellu lentämiseen. Strutsilla on jalassaan kaksi varvasta, joista pidemmän päässä on kestävä, terävä kynsi. Sitä se käyttää esim. taistelutilanteessa tai kaivaessaan. Strutsi voi saavuttaa jopa 60-70 km/h vauhdin.

Historia ja lopputuotteet

Se on hyvin sopeutuvainen eläin ja se mahdollistaa strutsien kasvatuksen hyvinkin erilaisissa ilmastoissa. Strutseja tarhattiin alun perin niiden kauniiden sulkien takia jo 1800-luvulla ja nykyisin niitä tarhataan kaikkialla maailmassa. Strutsista voidaan hyödyntää lähes kaikki ruumiinosat. Siitä saadaan lihaa, höyheniä, nahkaa, rasvaa ja munia. Liha on erittäin vähärasvaista, mureata, helposti kypsyvää, miedonmakuista ja sen kolesterolipitoisuus on alhainen. Nahkaa käytetään esim. laukuiksi, rahapusseiksi, vaatteiksi ja kengiksi. Höyhenet ovat pölyn imemiskyvyltään ainutlaatuisia ja niissä ei ole rasvaa, joten niitä käytetään esim. tietotekniikkateollisuudessa. Strutsinrasvaa käytetään kosmetiikkateollisuudessa.

Muninta

Strutsit elävät yleensä isoissa laumoissa ja tarhauksessa olisikin hyvä antaa strutsien olla isommissa ryhmissä munintakauden alussa, jotta pariutuminen onnistuu paremmin. Uros strutsit tulevat siitoskykyisiksi 2-3 vuoden iässä ja naarat saavuttavat sukukypsyyden 18–24 kk iässä. Naarat on hyvä erottaa uroista munintakauden lopuilla, jotta ennen seuraavan munintakauden alkua naaraille saadaan taattua lepojakso. Naarat lasketaan ensin munintakauden alussa yhteiseen aitaukseen, koska jos urokset lasketaan ensin, voivat ne puolustaa reviiriä niin voimakkaasti, etteivät päästä naaraita aitaukseen. Strutsit eivät saa olla liian lihavia munintakaudella, koska lihavuus laskee niiden paritteluhalukkuutta.
Naaras munii munan noin joka toinen päivä ja siksi munat on hyvä kerätä ainakin kaksi kertaa päivässä. Ensimmäisistä munista yksi kannattaa jättää tarhaan naaraille pesäpaikan merkiksi, jotta kerääminen seuraavilla kerroilla on helpompaa. Ensimmäiset munat ovat yleensä myös hedelmöittymättömiä. Munituista munista noin 50 % tuottaa jälkeläisiä ja naaras voi munia jopa 80 munaa munintakauden aikana

Ruokinta ja ravinto

Strutsin ravinnon perustana on kaikki vihreä mitä aavikolta löytyy. Kesäaikana strutsin ruokinta on helppoa laitumella, sillä se syö mielellään lyhyttä ruohoa, esimerkiksi valkoapilaa. Timotei tai muut heinäsekoitukset ovat liian karkeakorsisia ja voivat aiheuttaa tukkeumia sen elimistössä. Strutsit syövät mielellään myös vihanneksia esimerkiksi porkkanaa, perunoita ja omenia. Strutseille voi syöttää myös kauran ja ohran jyviä. Niille pitää antaa myös valmisrehuja, jotta ne saavat riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita. Proteiinin saanti on tärkeää naaraille munantuotannon takia ja energian ja proteiinien oikeat pitoisuudet rehuissa ovat tärkeitä